Oikeustieteen vastaustekniikka

Oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeessa menestyminen edellyttää pääsykoekirjojen hallitsemisen ohella myös oikeaa vastaustekniikkaa. Haasteita vastaamiseen aiheuttavat usein aikapaine ja rajattu vastaustila. Vuoden 2021 valintakokeen kesto oli 4 tuntia ja se sisälsi kahdeksan erityyppistä tehtävää. Jokaiseen tehtävään sai käyttää siis keskimäärin vain puoli tuntia aikaa. Kun hallitset oikean vastaustekniikan, saat kaiken tarvittavan tiedon mahdutettua annettuun vastaustilaan. Ajankäyttöä kannattaa harjoitella jo valmistautumisvaiheessa ja esimerkiksi kellottaa aikaa, jonka käyttää harjoitustehtävien tekemiseen.

Tehtävissä on rajattu vastaustila, jota tulee noudattaa. Vastaustilan ylimenevää osaa ei lueta, joten on tärkeää osata tiivistää vastaukseen vain tehtävän kannalta relevantit asiat. Pisteet on jo etukäteen jyvitetty, joten ylimääräisestä valintakoekirjojen tai jaetun aineiston ulkopuolisesta tiedosta ei pisteitä ole jaossa. Myöskään omista mielipiteistä tai pohdinnoista ei ainakaan aiempina vuosina ole ollut pisteitä saatavilla.

Etukäteen ei julkaista tietoa valintakokeen tehtävätyypeistä, joten erilaisiin tehtävätyyppeihin on hyvä tutustua jo etukäteen. Tehtävät voivat olla esimerkiksi monivalintatehtäviä, erilaisia esseitä,
oikeustapaustehtäviä, oikein/väärin-väittämiä tai aineistotehtäviä. Vanhoja valintakokeita ja tehtävätyyppejä pääset katsomaan osoitteesta www.oikeustieteet.fi.

Monivalintatehtävät ja oikein/väärin -väittämät

Viime vuosina valintakoe on sisältänyt neljä kymmenen kohdan monivalinta-tehtävää. Ensimmäisessä vaiheessa jokaiselta hakijalta tarkistetaan monivalintatehtävien vastaukset ja tämän perusteella hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen. Toiseen tarkistusvaiheeseen etenevät monivalinnoista parhaiten suoriutuneet. Ainoastaan toiseen tarkistusvaiheeseen päässeiden hakijoiden loput valintakoevastaukset tarkistetaan, joten monivalintatehtävillä on hyvin keskeinen merkitys.

Monivalinnat on muotoiltu usein haasteellisiksi ja vääristä vastauksista on jaossa miinuspisteitä.
Vuonna 2021 toiseen tarkistusvaiheeseen pääsi pisteillä 17/40, mikä kuvastaa erittäin hyvin monivalintojen vaikeustasoa.

Monivalinnoissa testataan hakijoiden tarkkuutta, joten kysymyksenasettelu ja annetut vaihtoehdot on luettava erittäin huolellisesti. Kiinnitä huomiota esimerkiksi siihen, kysytäänkö mikä vastausvaihtoehdoista pitää paikkansa vai mikä ei pidä paikkaansa. Yksittäiset sanat lauseen keskellä voivat muuttaa väitteen sisällön täysin.

Tässä esimerkki vuoden 2019 valintakokeen monivalintatehtävästä. Esimerkin tarkoituksena on osoittaa, miten yksi sana voi muuttaa väitteen sisällön vääräksi. Kohdat A ja D ovat yhtä yksittäistä sanaa lukuun ottamatta täysin identtiset, mutta vain A-kohdan väittämä on oikein.

Mikä alla olevista väitteistä liittyy elinkeinonharjoittajan tuottamusvastuuseen kuluttajakaupassa ja pitää paikkansa?

a) Myyjä on velvollinen korvaamaan välillisen vahingon vain, jos virhe tai vahinko johtuu tahallisuudesta tai huolimattomuudesta hänen puolellaan.

b) Vastuu ei edellytä myyjän syyllisyyttä virheeseen tai myyjän huolimattomuutta. Myyjä vastaa välittömistä vahingoista suoraan sillä perusteella, että tavaran virheen olemassaolo vahvistetaan.

c) Välittömistä vahingoista myyjä vastaa, ellei hän osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.

d) Myyjä on velvollinen korvaamaan välillisen vahingon vain, jos virhe tai vahinko johtuu tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta hänen puolellaan. Jos oikeasta vastauksesta ei ole varma, kannattaa vastauslomakkeelta valita kohta ”Ei vastausta”.

Tämä ei vähennä eikä lisää pisteitä. Oikein/väärin-väittämätehtäviin pätee sama suositus kuin monivalintoihin: jos tehtävässä on jaossa miinuspisteitä vääristä vastauksista, älä vastaa, jos et ole varma. Turha riskinotto saattaa johtaa siihen, ettet välttämättä pääse tarkistuksen toiseen
vaiheeseen.

Essee

Valintakokeen tehtävätyypeissä esseet ovat olleet jo pitkään valintakokeen laatijoiden suosiossa. Valintakokeen esseevastaus poikkeaa kuitenkin täysin lukion laajoista ja pohdiskelevista esseistä. Vastaustila on pieni, joten et tarvitse varsinaisia aloitus- tai lopetuskappaleita, etkä välttämättä
kappalejakoja, sillä ne vievät paljon tärkeää vastaustilaa.

Essee-tehtävää rakentaessa kannattaa hahmotella jonkinmoinen pieni luonnos avainsanoista ja asiaan liittyvistä pääkohdista ja sivuseikoista. Luonnoksen tekoon ei ole järkevä käyttää paljon aikaa, mutta sen tekeminen helpottaa johdonmukaisen esseevastauksen rakentamista. Vastaus kannattaa aloittaa asiaan liittyvillä olennaisimmilla asioilla ja sen jälkeen siirtyä muihin asiaan liittyviin seikkoihin. Jos asiaan liittyy sääntöjä, aloita pääsäännöistä ja siirry siitä poikkeuksiin. Myös esseissä käytetyt termit kannattaa avata, sillä usein myös termien sisältö on pisteytetty.

Essee-vastauksen tehtävänanto saattaa olla hyvin yksinkertainen. Vuoden 2020 valintakokeessa esseen tehtävänantona oli ”Sovittelun käyttö Suomessa”. Vastaus perustui suoraan sovittelua koskevaan valintakoekirjan kappaleeseen. Tästä tehtävästä oli jaossa 10 pistettä. Alapuolella esimerkki ja lyhyt pätkä arvosteluperusteista (Huom! Arvosteluperusteet eivät ole tässä kokonaisuudessaan). Tarkoituksena on osoittaa, millä tavalla essee-vastausten pisteet on jyvitetty.

Minikysymykset

Tehtävä voi muodostua myös useista minikysymyksistä, jotka voivat liittyä kokeessa jaettavaan
aineistoon, oikeustapaukseen ja/tai pääsykoekirjojen sisältöön. Minikysymyksissä vastaustila on
usein vain joitakin rivejä.

Vuoden 2021 valintakokeessa yksi tehtävä muodostui minikysymyksistä, joista jokaisesta oli saatavilla 2-3 pistettä. Tehtävässä oli 4 minikysymystä. Yksi kysymyksistä oli seuraavanlainen:

Mikä Venetsian komissio on ja missä asioissa se neuvoo jäsenvaltioitaan?
_{Tästä kysymyksestä 3 pistettä sai mainitsemalla seuraavat kolme asiaa:}

Euroopan neuvoston alaisuudessa toimiva riippumattomista asiantuntijoista koostuva elin.

Neuvoo jäsenvaltioitaan saattamaan oikeudelliset ja institutionaaliset rakenteensa vastaamaan eurooppalaisia demokratian, perusoikeuksien, ja oikeusvaltion (rule of law) standardeja.

Antaa myös oikeudellista neuvontaa jäsenmaille niiden uudistaessa perustuslakejaan ja lainsäädäntöään.

Huomioi siis, että vastauksen tulee näissä tapauksissa olla hyvin ytimekäs, mutta kuitenkin sellainen, että se sisältää kaiken olennaisen tiedon.

Oikeustapaukset

Oikeustapaus-tehtävissä mitataan hakijan soveltamistaitoja. Oikeustapaustehtävissä voi joutua hyödyntämään aineistoa, valintakoekirjoja tai niitä molempia yhdessä. Tärkeää on vastata juuri
siihen, mitä kysytään. Näissä tehtävissä on usein kerrottu alkuun tapahtumakuvaus ja sen jälkeen esitetty kysymys. Tapahtumakuvauksessa saattaa olla paljon irrelevantteja seikkoja, mitkä
täytyy osata erottaa olennaisesta tiedosta. Oikeustapaustehtävien rakenne on yleensä seuraavanlainen: sääntö – sovellus – johtopäätös.

Vastauksen alkuun kirjoitetaan tapaukseen soveltuvat lait ja termit auki. Sen jälkeen sääntöjä sovelletaan käsillä olevan tapauksen faktoihin. Lopuksi kirjoitetaan johtopäätös eli oikeudellinen ratkaisu. Oikeustapauksiin kirjoitetaan aina pääsäännöt, mutta älä unohda mainita poikkeuksia
erityisesti silloin, kun ne ovat tapauksen kannalta relevantteja.

Viime vuosina oikeustapaustehtäviin on hakijoiden iloksi muodostettu alakohtia valmiilla kysymyksillä. Tämä helpottaa olennaisten asioiden löytämistä ja vastauksen rakentamista.

Vuoden 2018 valintakokeessa oli seuraavanlainen oikeustapaustehtävä:

Martti on huolellinen ja kuuliainen lakimies. Yli vuosi sitten talvella, 10.2.2017, hän oli iltapäivällä matkalla kauppaan ostamaan ruokaa. Talvi oli ollut pitkä ja kylmä: kovat pakkaset olivat alkaneet jo joulukuun alussa ja jatkuivat yhä helmikuussa. Martti käveli kotoaan kaupalle, mutta ylittäessään kauppaliike, yritys A:n piha-aluetta ja parkkipaikkaa, Martti liukastui murtaen oikean nilkkansa ja rikkoen housunsa. Martin mielestä yritys A, jonka piha-alue ja parkkipaikka olivat täysin yleistä aluetta ja asiakkaiden kulkemiseen tarkoitettuja, oli laiminlyönyt alueen talvikunnossapidon. Piha oli hengenvaarallisen liukas, minkä vuoksi Martti oli kaatunut. Martti päättikin hakea vahingonkorvausta kärsimistään henkilö- ja esinevahingoista yritys A:lta 13.2.2017. Yritys A:lla on 1.3.2015 otettu toistaiseksi voimassa oleva vastuuvakuutus vakuutusyhtiö B:stä.

Tehtävä oli jaettu kolmeen alakohtaan (A, B ja C), joista käydään läpi kohta A.

A) Anna arviosi yritys A:n vahingonkorvausvastuun syntymisestä ja Martille aiheutuneiden vahinkojen korvattavuudesta tapauksessa. (Vinkki: Kyse ei ole ankarasta vastuusta, ja talvikunnossapidon laiminlyönti tulee olettaa tapahtuneeksi) (6 p). A-kohdan pisteytys löytyy alapuolelta.

A-kohdan vastaukseen on pitänyt sisällyttää sovellettava sääntö (vahingonkorvauslaki), soveltaa sitä käsillä olevaan tapaukseen ja lopuksi tehdä johtopäätös. Silloin kun laki mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran, se tulee kirjoittaa viralliseen muotoon. Myöhemmin tekstissä voi käyttää lyhennettä, esim. vahingonkorvauslaki = VahL.

Arvosteluperusteet:

Aineistotehtävät

Aineistotehtävät ovat viime vuosina yleistyneet ja esimerkiksi vuoden 2021 valintakokeessa peräti kaksi tehtävää perustui valintakokeessa jaettuun aineistoon. Aineistotehtävissä mitataan luetun ymmärtämistä, keskittymiskykyä ja tiedon soveltamistaitoja. Ne voivat olla monivalintatehtäviä tai avoimia aineistoon perustuvia kysymyksiä. Joskus aineistotehtävissä pyydetään vastaamaan pelkän aineiston perusteella ja joskus pyydetään soveltamaan myös valintakoekirjojen tietoa. Valintakokeessa jaettavan aineiston laajuus on usein suuri ja se saattaa aluksi aiheuttaa paniikkia. Jos aineisto on erittäin laaja, sitä ei ole tarkoitus lukea kokonaisuudessaan. Silmäile rauhassa otsikot ja väliotsikot, jotka monesti ohjaavat oikean vastauksen jäljille. Aineistotehtävissä
kannattaa muistaa säilyttää rauhallisuus, vaikka aineisto alkuun saattaakin säikäyttää.